Muutto alkaa pikuhiljaa valjeta hitaille aivoilleni. Laskin aamulla voinokareet ja tyytyväisenä totesin, että ei tarvitse enää ostaa uutta. Munia pitänee vielä ostaa rasiallinen… Sitten harkitsin pyykille menoa, mutta totesin, että ei siinäkään mitään järkeä ole, vaikka pyyhkeet alkavatkin olla nuhjuisia, kun eivät ne kuitenkaan olisi puhtaita kotiin vietäviksi. Lainalakanoitakaan ei ole järkeä pestä, kun ne pitää pestä kuitenkin käytön jälkeen, oli niitä sitten käytetty pari viikkoa tai pari yötä. Enpä siis menekään pyykille.

Projekti etenee mukavaasti. Melkein valmista on jo. Eilen kävin tuttavapariskunnan luona oikoluetuttamassa tekstejä, ja ne paranivat kyllä kummasti. Muutenkin kuin kielellisesti, kun joku toinen kysyy, että mitä ihmettä yrität tässä sanoa, niin pakkohan sitä on itsekin miettiä tarkemmin. Nyt on ainakin viimeisen päälle hiotut tekstit! Tosin nyt huomasin, että esitys on (taas) onnettoman pitkä, taidan lyhentää sitä ihan itsekseni. Jos sitä aletaan uudelleen oikolukea, se ei ole valmis vielä ensi viikollakaan. 

Muuttokin alkaa hahmottua. Tosin nettipalveluntarjoaja haluaisi kuitenkin kyniä minulta 45 euroa sopimuksen katkaisemisesta ennen aikojaan, ja kun valitin, että ei käy, kun muutan maasta, he haluavat nähdä jonkin dokumentin. Se dokumentti olisi pitänyt jo aikaa sitten heille toimittaa kuulemma, mutta en ymmärtänyt heidän dokumenttejaan, kun TÄTÄ asiaa ei mitenkään voi hoitaa muuten kuin puhelimessa ja puhelimessa on niin vaikeaa ymmärtää huonolla kielitaidolla, kun ei näe. Sillä firmalla on kyllä melkein joka korttelissa myyntipiste, mutta ne eivät näitä asioita hoida.  Tyhmää. Sain sitten seurustella automaatin kanssa, joka käskee painamaan sitä, jos haluan tuota ja lopuksi se halusi lankapuhelinnumeroni. Sitä minulla ei ole. Tiedän, että se on olemassa internettiä varten, mutta numerosta minulla ei ole hajuakaan, kun en ole ottanut sitä käyttöön. Täällä kuitenkin lankapuhelimet on vielä laajalti käytössä, koska ne ovat halpoja. Hinnalla on helppo ohjailla ihmisiä. Tai olla ohjailematta. 

Unohdin käydä pankissa loppuviikosta, ja sekin jäi alkuviikkoon. Huh, tekemistä riittää. Pitäisi olla koululla heti aamusta, mutta ehkä silti käyn pankissa ensin. Neljä päivää. HUIJUI!