1350850956_img-7aa33e23a68c96462f3ca8c5f

Viikko sitten lätkämatsista tullessani en huomannut mitään erikoista kulmilla, mutta maanantaiaamuna lähtiessäni kuvan mukainen näky oli vastassa vain parinkymmenen metrin päässä kadun toisella puolella. Talon alla olevassa läpikulkukäytävässä on ilmeisesti ollut tulipalo, aika kova sellainen, kun koko julkisivu oli mustunut ja alemman kerroksen ikkunat olivat särkyneet. Siinä gongissa oli aina moottoripyöriä ja mopoja parkissa, olisiko joku älypää pannut ne palamaan. Uskokaa tai älkää, kännissä tehdyt toilaukset eivät ole suomalaisten etuoikeus. Vaikka täällä yleisesti ottaen osataan nauttia lasillinen viiniä ruoan kanssa, osataan täällä olla kännissäkin. Juoppojakin näkyy, ihan alan miehiä, ja perjantaina käytyäni kaverin kanssa syömässä ja lasillisella Pigallella, metrossa monen kanssamatkustajan katse harotti.

Oli muuten oikeinkin mukavaa käydä ulkona syömässä pitkästä aikaa, vaikkakin nykyinen ruokavalioni asettaa haasteita annoksen valintaan. Syön nyt maidotonta ja viljatonta ruokaa jonkin aikaa kokeeksi, josko tuo jatkuva ilmavaivaantuminen loppuisi tai edes vähenisi. Se on kiusallinen vaiva, josta olisi mukava päästä eroon. Epäilen myös, että siitä eroon pääseminen saattaisi piristää oloa muutenkin, tuntuu se vaikuttavan muuhunkin olemiseen, kun koko ajan vatsassa porisee. Kokeilen nyt, jos tämä dieetti auttaisi, voisin sitten alkaa lisätä ruoka-aineita yksitellen, jotta löytyisi se oikea syy. Jotain muutosta on jo tapahtunut, mutta ei se vaiva ole vieläkään hävinnyt. Keitin eilen riisin sijasta lisukkeeksi kukkakaalia muruina, johon lisäsin kookosmaitoa. Siitä tuli oikein hyvää. Itse asiassa keitinvesi oli vesi-kookosmaitoseosta. Kookoksesta tuli sellainen mukava pehmeys ja myös mietoa kookosaromia. Tykkäsin. Muutenkin otan tämän ruokavaliokokeilun mahdollisuutena kokeilla kaikkea uutta ja erilaista, mitä ei muuten tulisi kokeiltua. Hupia sekin 8o)

Eilen, lauantaina, olin koululla. Siellä oli kansainväliseen seminaariin liittyvä tilaisuus, jossa oli tarkoitus esitellä koulua ja sen kansainvälistä toimintaa. Kerroin osallistujille MEDes-ohjelmasta (Master of European Design, ohjelma, jossa opiskelen). Paikalla oli myös kourallinen suomalaisia, sekä Hämeenlinnan AMK:sta että Aalto-yliopistosta. Tapasin myös oman rehtorini, koulusta, jossa en vielä ole käynytkään. Kouluni kun oli Taik, kun sieltä lähdin, nyt se on muuttunut Aalto-yliopistoksi. Esittelin koulua, lähinnä pajoja, suomalaisille, ja oli muutenkin mukava jutella opiskelusta ja muotoilusta. Harmi vain, että tilaisuuden aikataulu petti oikein kunnolla, ja olin vasta kahdeksan aikoihin illalla kotona. Sen piti kestää kolmesta kuuteen. Pöh. Jatkoin kuitenkin illalla vielä projektin kimpussa.

1350850968_img-d8f8027c56e0df326faf09cb0

Torstaina minulle(kin) selvisi, että ensi tiistaina meillä on tämän ison projektin katselmus. Esittelemme ne omalle väelle ja siitä viikon päästä yhteistyökumppanille. Tuli pikkuisen kiire. On se minulla ihan hyvällä mallilla, joten ei hätää, mutta töitä piisaa viikonlopullekin. Olen vihdoin oppinut kunnolla käyttämään mallinnusohjelmaa, joten sain sillä digitaalisen mallin aikaiseksi, siitä on sitten helppo tehdä kuvia eri kuvakulmista. Tein myös oikean kappaleen (kuvassa), jota voi hypistellä. Se on pilleripurkki. Oikean kappaleen tekeminen on todella tärkeää, koska muotoa ei hahmota kunnolla ruudulta. Varsinkin mitoitus on hankalaa, en osaa kunnolla hahmottaa mittoja ruudulta, ne pitää saada jotenkin konkreettisiksi. Muutenkin olen huomannut, että tehtyäni kaksiuloitteista (graafista) suunnittelua melko pitkään, minulle tuottaa vaikeuksia hahmottaa kolmiulotteisesti asioita. Tuppaan litistämään ja tekemään kaksiuloitteisia, jotka vain mieluusti venyttäisin kolmiulotteiseksi ajattelematta oikeasti kolmiulotteisesti.

Vielä pitäisi saada aikaan pieni animaatio sen pilleripurkin toiminnasta, enkä vielä tiedä, miten sellainen tehdään. Toivottavasti ohjelmani kykenee siihen… Se selvinnee vielä tänään. Sitten pitää tehdä jokin käyttötilannekuvaus, josta selviäisi miten sitä käytetään, missä tilanteessa jne. Ne on yllättävän hyödyllisiä, paitsi asiakkaalle selittämään tuotteen ideaa, myös itselle, kun tarkkaan kuvittelee käyttöä, saattaa hyvinkin tulla mieleen, että näinhän tämä ei voi mennä, tai että kannattaisi tehdä vielä tuo mutka tähän asiaan. Toinenkin esine minulla oli työn alla, läpipainopakkauksen avaamiseen apuväline, ja siitäkin tein pienen hahmomallin, jolla voi kokeilla toimintaa. Sekin on ihan toimiva juttu, vaikkakaan en osaa ollenkaan arvioida, kuinka moni todella tarvitsisi apuvälinettä tuohon tarkoitukseen. Onko läpipainopakkaukset hankalia esim. reumaatikoille? Kuvittelen, että on, mutta olisi kiva nähdä, mitä kikkoja he käyttävät niiden avaamiseen. Niistä kikoista voisi kehittää käteviä apuvälineitä.