Kävin eilen illalla katsomassa jääkiekon mm-kisojen loppuottelua siinä ainoassa kuppilassa Pariisissa, joka näytti ottelun suorana. En ollut ajatellut mennä sitä katsomaan, mutta kun kaveri kertoi, että sinne on muita menossa, niin ajattelin, että voisihan tuo olla mukava katsoa, kun on kerran loppuottelu ja Suomi vastaan rakkahin vastustaja Ruotsi.

En ole koskaan ollut niin täydessä pubissa! Oven ulkopuolelle asti jatkui tungos, ihmiset yrittivät kurkkia toistensa olkien yli telkkariruuduille. Änkesin laihana väkisin joukon läpi ja suomalaisnurkkaan, jossa joitakin ennestään tuttuja suomalaisia ja puolisuomalaisia oli katsomassa ottelua. Vellovan massan joukossa välillä yritti joku tarjoilija päästä läpi, mutta eipä yrittänyt toista kertaa. Ei ollut toivoakaan päästä tiskille asti, joten käynti tuli edulliseksi. Vain puoliajan aikaan pääsin ostamaan yhden virvokkeen, enempää ei kyllä tehnyt mielikään, tunnelma oli muutenkin katossa.

Paikalla oli sekä suomalaisia että ruotsalaisia, joten kannustusta tuli molemmille. Alkuun kaikuivatkin rytmikkäät Suomi-Sverige-Suomi-Sverige -huudot, kunnes jostain syystä ruotsalaiset hiljenivät ja jättivät huutamisen suomalaisille. Itse asiassa viimeisen erän aikana pubi väljeni, taisi sini-keltaista väkeä valua hissun kissun kotia kohti. Muutamia toki miehekkäästi jäi katsomaan ottelua, vaikka takkiin tulikin. Meillä suomalaisilla oli tietysti ilo ylimmillään, Maamme-lauluakin laulettiin.

Hauskaa oli myös kuunnella ranskalais-suomalaisten kannustusta, kun he Suomi-paidoissaan huusivat Allez, Suomi, allez! Yhdellä oli jopa kassillinen Suomi-pipoja mukana, niitä sitten jaeltiin suomalaisten päähän, ja tunnelma lämpeni entisestään. Ottelun loputtua porukka valui pikkuhiljaa ulos, ilonpito jatkui vielä sen verran äänekkäänä, että joku Suomi-fani sai pari litraa vettä yläkerrasta niskaansa. Olin onneksi markiisin alla, ei osunut…

Happamemmat kasvot kuuluvat ruotsalaisille	Illan muoti oli sinivalkoista
Sarvipäitä	Jälkipeli jatkui ulkona