Hyvää maanantaita! Tänään minulla oli vielä yksi vapaapäivä. Huomenna VIHDOIN alkaa oikeasti ensimmäinen kurssi. Perjantaina piti alkaa projektin teko, mutta edes aihe ei vielä tullut selväksi. Lähinnä opettaja kertoi omaa filosofiaansa kurssin pohjaksi ja järjestelimme työtilaa. Hoh-hoi. Ja syyskuun alussa jo piti tänne tulla! Olin valmistautunut henkisesti siihen, että kurssit alkavat silloin, joten nyt aika tuntuu pitkältä, enkä ole osannut ryhtyä oikein mihinkään. Oli meillä tosin se yksi työpaja, viikon mittainen, mutta se olikin erillään muusta opetuksesta. Huomenna alkaa aamuyhdeksältä luovan kirjoittamisen paja, joka tarkoittaa ranskan kielen opiskelua. On kuulemma hyvä opettaja, jolla on monipuoliset ja mielenkiintoiset opetusmenetelmät.

Tänään kävin lenkillä heti, kun aamupala oli vähän vajunut, eli puolen päivän jälkeen. Pitkät vapaat kun on saaneet vuorokausirytminkin sekaisin, en tahdo saada ajoissa unta. Ilma oli sateen jälkeisen raikas, pientä tihkua oli vielä, ja maa oli märkä. Oli kiva läpsytellä paljain varpain asfaltilla. Huomasin myös, että tuore asfaltti, samoin kuin suojatien valkoiset raidat, olivat petollisen liukkaita märkänä. En kuitenkaan ottanut peffatuntumaa maan kamaraan, vaan pysyin pystyssä kaikesta huolimatta. Satuin myös astumaan johonkin terävään huomaamattani, pyyhkäisin sen pois sormella ja sain haavan sormeeni. Hassua oli huomata, että jalkapohjaan ei tullut haavaa. Äidille tiedoksi: rokotukset on kunnossa. Yleensä tuollaiset terävät näkee hyvin asfaltilla, mutta nyt en huomannut. Mikä lie pikkuroska.

Kävin iltapäivällä koululla allekirjoittamassa opintosuunnitelmani. Sitten käveleskelin Marais'ssa, tein näyteikkunaostoksia ja kävin katsomassa yhden valokuvanäyttelyn, Paris/Moscow, siellä oli pariisilaisten ja moskovalaisten valokuvaajien näkemyksiä kummastakin kaupungista. Kannatti käydä. Menikin aika pitkään, onneksi minulla oli omena mukana, ettei alkanut heikottaa. Piti vielä kaupassakin käydä... Päätin tulla metrolla fillarin sijasta, mutta tietysti Nationin jättiaukiolla onnistuin taas tulemaan metrosta vastapäiseltä puolelta uloa ja sain kiertää lähes koko aukion, ennen kuin löysin sen kadun, jota pitkin pääsee kotiin. Ensin tosin kauppaan... Pöh, olin aika väsy, kun kotiin pääsin, ja aloitin ruoanlaiton. Pudotin salaattikastikepullon keittiön lattialle tuhoisin seurauksia; öljyä ja viinietikkaa oli joka paikassa. Noh, pullo olikin huono salaatinkastikkeelle, mutta sotku oli ... mielenkiintoinen.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! Kuva Marais'ta. ...ja keittiön lattialta.