Ruokamuotoilukurssilla tehtävänä huomiseksi oli värjätä mausteilla paita, joka kuvastaa tätä kurssia. Höhöhöhö, oikealla tuotos... Paidasta tosiaan tuli kurssin näköinen. Ihan vahingossa. Alkuaan paidan piti olla XL-kokoinen valkoinen t-paita. Ostin halvimman ison paidan, minkä löysin, tämä oli aika kauhea. En tiedä äksistä, mutta iso se on, kokonumero tosin vain 40, eli ilmeisesti tarkoitettu löysäksi puoleen reiteen ulottuvaksi retaleeksi. Näyttää valmiiksi virttyneeltä. Heh, hyvät lähtökohdat huippumuodin luomiseen. Ostin kaupasta curryä ison purkin, kun pelkkää kurkumaa en löytänyt. Elämmehän huomiotaloudessa, ajattelin saavani hyvän pohjavärin. 90 grammaa curryä olisi värjännyt isommankin satsin, lisäksi koko huusholli tuoksuu etikalle ja currylle. Ohjeessa sanottiin, että mausteaineita pitää ensin liottaa vähintään 36 tuntia vesi-etikkaliuoksessa (lasillinen valkoviinietikkaa), sitten keittää vajaa tunti, jäähdyttää ja lämmittää uudelleen ja sitten keitellä paitaa sen aikaa, kuin on tarvis. En tosin jäähdytellyt välillä, ja hyvin onnistui. Sen sijaan toinen väri, punajuuri, ei sitten värjännytkään odotetulla tavalla. Olin ostanut pikkupaketin punajuurta toiseksi väriksi, ja sekin oli lionnut etikassa ja sitäkin keittelin tunnin verran, enemmänkin, mutta ei siitä juurikaan väriä tarttunut koetilkkuun. Syynä ilmeisesti se, että punajuuri oli jo valmiiksi keitetty ja keitinliemi ei ollut paketissa (tyhjiömuovipussi). Ei siitä enää irronnut tarpeeksi, mehevimmät värit olivat jääneet tehtaalle. Tänään siis kotiin tullessani etsin kaupasta korvaavaa ainetta. Ostin kolme purkkia dieettimustikkahilloa, keittelin sitä, ja sainkin ihan hyvän mössön aikaiseksi. Kuvion tein siveltimellä, paitsi helmaan ajattelin kokeilla toista menetelmää, sidoin sen kimpuksi ja upotin helman väriliemeen. Ei tullut kivoja batiikkikuvioita, ihan mälsä epämääräinen alaosa vain. Lisäksi väri muutui yllättäen vihertäväksi. Odotin punertavaa, varauduin harmaaseen, mutta vihreä... Jep. Näin sen pitikin mennä: Paita kuin kurssi. Tehty vähän niin kuin ohjeen mukaan, välillä pieleen ja sit paikattu, lopputulos jotain muuta, mutta silti kiinnostava. Ja tuo kuvio rinnuksilla on tietenkin se kieli, joka siis viittaa tekemiimme herkkuihin ynnä se on vähän rivo, koska opettajamme kovasti korostaa ruoan ja seksuaalisuuden yhteyttä, ja sitä, kuinka ruoka oikeastaan on vähän rivoa. Siis kevyesti rivo paita.

Tänään maanantaina tuotesuunnittelukurssilla oli "esiesittely". En taas oikein ymmärrä. Meillä on ensi viikolla "koe", siis suullinen kuulustelu eli töiden viimeinen esittely. Kuitenkin tänään kaikki työt haluttiin laittaa riviin ja kaikki käytiin kaikkien kanssa läpi luokan edessä. Meitä on 14 ryhmää, lähdin hiljaa livohkaan viiden jälkeen, kun olimme ehkä kahdeksannessa ryhmässä. Ja jokainen ryhmä sai varmasti yhtä äpaljon huomiota. Milloinkahan mahtoivat lopettaa? Minun piti tulla paitaa keittelemään, en voinut jäädä (tekosyy, tunnustan). Professori, joka oli ensialkuun lytännyt meidän ajatuksemme tehdä projekti kaiuttimista, oli aivan innoissaan, ja jatkoi ja jatkoi juttua, jo kolmesti luulin hänen lopettaneen ennenkuin hän todella lopetti. Tosin niin kaikkien ryhmien kohdalla. Siksi se kestikin niin iankaikkisen kauan. Kaikista hän ei tosin ollut niin innoissaan. Yllätyimme vähän reaktiosta, olimme aika varmoja, että siitä ei tykätä, mutta tykättiinpä kuitenkin.

Huominen onkin ruuhkapäivä. Aamupäivällä on pakkaussuunnittelukurssin viimeinen seminaaripäivä kolmesta, meillä on ollut kolmen kerran mittainen seminaari, jossa olemme tehneet jatkoa aiemmin tekemällemme tutkimukselle. Yhtään pakkausta ei olla suunniteltu tai edes siitä puhuttu, tutkittu on sitäkin enemmän! En oiekin tunne sitä omakseni, vaikka onkin ihan hyödyllistä, mutta suunnittelijan näkökulmasta minusta sen pitäisi myös johtaa suunnittelutyöhön. Täältä sitten valmistuukin ihmisiä, jotka osaavat siteerata sujuvasti kaikkia suuria mestareita, mutta eivät osaa käyttää tietokonetta, noin karrikoidusti. Meiltä taasen valmistuu taitavia tietokoneen käyttäjiä ja käytännön ihmisiä, jotka eivät tiedä suurista mestareista mitään, edelleen karrikoidusti. Työtä kuitenkin tehdään nyt ryhmissä, ja ryhmämme ilmiselvästi haluaisi tehdä työn mieluummin kaveriporukalla, ilman yhtä ulkkaritätiä, mutta ei meillä nyt ole vaihtoehtoa. Niinpä yritämme käyttäytyä hyvin ja tehdä hommat pois ilman riitoja. Vielä ollaan onnistuttu. Joustavuutta siihen tosin on vaadittu ;o)

Keskiviikon kurssin aurinkopaneelihomma seisoo. Viime viikolla kuvasimme mainosvideota aiheesta, ja filmi pitäisi työstää valmiiksi huomenna. Huomenna muulla ryhmällä on vapaata ja minulla luentoja. Iltapäivän ruokamuotoilukurssilta voisin välillä livahtaa, ehkä. Tosin aamupäivän seminaarikin jatkuu iltapäivään, ja viime viikolla ryhmä oli silminnähden käärmeissään, kun lähdin lounasaikaan seuraavalle luennolle. Tosiasia on kuitenkin, että tuo kurssi ei ole minulle tärkein, ja minusta voisimme tehdä homman pois ja jatkaa mahdollisesti kotoa, jos kaikkea ei koululla ehdi, mutta heillä oli iltapäivä vapaata ja he päättivät jatkaa. Olivat kuulemma sitten työstäneet tekstejä. Ehdotin, että voisin tehdä taittoja sivuille, kun se on hyvin hallussa, mutta ei se sitten kuitenkaan minulle osunut. Olisin voinut myös käsitellä kuvat valmiiksi, kun ne olivat aika tummia ja tuhnuisia, mutta heidän mielestään ne olivat ihan hienoja. No istuin sitten tuolilla ja neuvoin taitto-ohjelman käytössä. Se sopi kaikille.