Tänään oli Salonkien avajaiset, eli Milanon kansainväliset huonekalumessut, paikallinen Habitare. Sen yhteydessä on Salone Satellite, jossa oppilaitokset/opiskelijat voivat esitellä töitään. MEDes oli saanut kolmen osaston kokoisen, siis ISON tilan Satellitesta. Tosin onhan meillä seitsemän kouluakin. Tätä varten olemme raataneet viime aikoina. Tämän takia workshop oli juuri nyt (eikä maaliskuussa).

Rakensimme leikkilentokentän osastolle, jossa meillä on check-in ja turvatarkastus. Teimme kahdestaan yhden italialaisen MEDeksestä jo palanneen opiskelijan kanssa läpivalaisukoneen, joka on periaatteessa laatikko, jonka sisällä on liukuhihna. Kaverini ei valitettavasti ollut tuotemuotoilija, vaan opiskellut viestintämuotoilua (communication design). Hän oli kyllä työteliäs ja halusi olla "pomo", mikä minulle sopi hyvin (ei tarvinnut ajatella niin paljon, oli muutakin ajattelemista nääs), mutta hän ei ymmärtänyt, miksi kymmenen millin tankoa varten tarvitaan vähän isompi reikä ja sitten liimataan se siihen kiinni. Hänen piti välttämättä saada kymmenen millin reiät ja niinpä joka kerran, kun joku osa kasattiin tai purettiin työn aikana, tankojen irroittelu oli oma operaationsa.

Eilen koneen piti olla valmis kolmeen mennessä, silloin auto hakisi sen pois. Auto tuli, mutta eihän se valmis ollut... Auto odotteli pari tuntia, mutta saimme sen lopulta kasaan (huh). En ollut lounastakaan ehtinyt syödä, onneksi sain kaverilta mandariinin ja toiselta myslipatukan, niillä jaksoin lopun päivää.

Tänään menin messuosastollemme. Kone oli paikoillaan, mutta eihän se sitten toiminut! Jo eilen, kun laitoimme moottorin päälle, se oli onnettoman hidas. Ehdotin, että voisimme käyttää sitä ilman moottoria, siihen voisi laittaa tavarat ja tuupata vähän vauhtia niin ne menisivät siitä läpi, mutta eihän se kaverille käynyt. Lisäksi hän ei jättänyt siihen piirtämääni huoltoluukkua, joten emme pääse moottoriin käsiksi muuten kuin purkamalla koko koneen. Harmi, sillä nyt sitä on todella raskas vetää, kun moottori tarraa kiinni.