Tänään oli taas koulussa ruokamuotoilua. Päätin, että ruokamuotoilu on parempi käännös, ruokasuunnittelu kuulostaa kokilta. Nyt siis näimme toistemme aikaansaannokset. Olisipa hiiret päässeet hyppimään pöydälle... Ylimmässä kuvassa, joka tosin on kännykällä otettu ja siksi vähän heikkolaatuinen, näkyy kirjoa. Siellä oli muutama hiiritoteemi, mikkihiirenkorvia, riemukaaria, juustokakkua (kakunmuotoinen juustokimpale), jopa pari yksinkertaisempaakin koostetta (varmaan ulkkareilta nekin). Näissäkin näkyy italialainen kauneuskäsitys, monet olivat runsaita, koristeellisia ja monimutkaisia. Yksi juustosta tehty mokkapannukin oli mukana ;oD

Opettaja kysyi kiinnostuneena, syömmekö Suomessa poron mahalaukussa valmistettuja ruokia. Öh, ei meillä ainakaan. Riekkoakin on heikosti saatavilla, jos oikein ymmärsin, mistä linnusta oli kyse. Pitänee ottaa selvää. Tänään kyse oli ruoanvalmistustavoista, ja nimenomaan historiallisista, maakuopista ja nuotioista ja alkeellisista tulisijoista. Noihin aikoihin varmaan on voitu Suomessa popsia kaikkea hyvää mahalaukussa kypsytettyä. Hän ehdotti, että tekisin tutkielman poron mahalaukussa valmistetuista ruoista. Pelkäänpä, että siitä voi tulla todella lyhyt. RIekkoreseptejä olis helpompi löytää.

Eilen oli vapaapäivä luennoilta, joten innostuin kokkaamaan. Kävin kaupassa, ja löysin agrettia, toiselta nimeltään barba di fratelli. En tiennyt, mitä se on, joten ostin paketin. Samoin löysin paketin kamut-viljaa, ostin sitäkin. Barba di fratelli osoittautui aromikkaaksi vihannekseksi, kuin lievästi happamen makuista, mehukasta ruohoa. Keitin suolavedessä ja toivoin, että minulla olisi ollut sitruunaa, mutta eipä ollut. Hyvää noinkin. Kamut on muinainen viljalajike, jota ainakin Egyptissä on syöty. KEitin sitä kolme varttia suolavedessä. Lisäksi laitoin kalkkuna-vihanneshöystöä, jota olin ajatellut keitellä kookosmaidossa, mutta kookosmaitopurkki olikin ihan tavallinen purkki, siis ilman avausrengasta, eikä minulla ollut purkinavaajaa. Avaamisessa oli kova homma, mutta pelti antoi periksi vahvemmalleen ja höystöstä tuli oikein hyvää. Kamut-vilja oli hyvä löytö. Se oli maukasta ja ruokaisaa, isojyväistä viljaa, jota voi käyttää riisin tapaan keitoissa tai lisäkkeenä. Keittoaika on tosin pitkähkö, mutta kun sen ensiksi laittaa kiehumaan, niin kolme varttia menee nopsaan muita ruokia laitellessa. Kannattaa kokeilla.