Codice Fiscale on (toivottavasti) kunnossa. Sitä ei vain oltu rekisteröity Italiassa, vaikkakin se oli generoitu ihan oikein. Nyt toivottavasti asiat taas sujuvat. Pikkuisen syränalassa hötkähti, kun tuli semmoinen tunne, että onko mulla kämppää enää ollenkaan... vai maksoinko taivaan tuuliin puolen vuoden vuokrat! Tällainen epäluotettava ulkomaalainen kun osti luottamuksen maksamalla kolmen kuukauden vuokrat etukäteen ja kolmen kuukauden vuokraa vastaavan summan vakuudeksi (jonka TOIVOTTAVASTI saan takaisin). Aion muuttaessani ensi töikseni kyllä kuvata koko luukun viimeistä soppea myöten, ihan vain varmuuden vuoksi. Olen joskus nähnyt kaikenlaista riitaa maailmalla siitä, minkälaista on ollut ja mitä on hävinnyt, rikkoutunut, kulunut tai pilaantunut. Sittenpähän on, mistä tarkistaa. Ihan tulee mieleen yksi entinen vuokranantaja, jonka mielestä olimme varastaneet roskissangon... Niin ja pesseet liikaa ikkunoita, vanha parkettikin oli JUURI meidän vuoden asumisen aikana kulunut niin ratkaisevasti, jotta uusiksi meni. Emme kuitenkaan suostuneet maksumiehiksi. Milanon vuokraemäntä kyllä vaikutti oikein mukavalta, samoin hänen miehensä, leppoisen oloinen pariskunta, mutta koskaan ei tiedä, joten parempi aina varautua etukäteen niin ei tarvitse itkeä jälkikäteen. Ennakointi on niin paljon helpompaa. Toivottavasti ei tarvitse niitä kuvia jälkikäteen kaivella.